Toisinaan työasiat läikkyvät vapaa-ajalle ja ajatus jota olen alkanut työstää töissä omaa asiakastyötäni silmällä pitäen kulkeekin mukana takaraivossa kotisohvalle ja saa pohtimaan asioita omasta näkökulmasta. Tällä viikolla olen työstänyt ajatusta uraidoleista. Jos googlaat uraidolia päädyt todennäköisesti Noorien blogiin, jossa Noora K. varsinkin on kirjoittanut hyvinkin inspiroivia kirjoituksia oman uransa idoleista sekä siitä miten tärkeää on ottaa itse tietoisia askelia siihen suuntaan, että työura vastaa omaa ideaalia. Omalla tavallaan voisi kai sanoa, että Noora K. on tavallaan minulle myös uraidoli tai että ainakin ihailen hänen tapaansa rohkeasti lähteä pyrkimään kohti omaa unelmaansa. Pidän myös valtavasti uraidolin käsitteestä. Kunnon fanityttönä fanitan ties vaikka mitä, joten on ihan hyvä miettiä myös sitä miten fanituksesta voi saada uutta näkökulmaa myös ura-asioihin. Näin naisten päivän kunniaksi ajattelinkin kirjoittaa niistä naisista, jotka ovat tehneet minuun vaikutuksen ammatillisessa mielessä eli omista ura-idoleistani.
Työskentelen itse kouluttajana ja valmentajana ja oma urapolkuni on, no, vähintäänkin epämääräinen ihan vain jo siitäkin syystä, ettei mikään taho Suomessa tarjoa koulutusta jotka suoraan pätevöittäisivät näihin töihini. Koen kuitenkin löytäneeni nyt itselleni mielekkään ammatillisen ekolokeron ja sitä myötä myös uraidoleita, joiden tapaa tehdä töitä ihailen. Työni kautta olen päässyt osaksi upeiden lahjakkaiden naisten verkostoa, joista monellakin on sellaisia piirteitä, joita voin ihailla. Haluaisin kuitenkin tässä kohtaa nostaa esiin nimeltä lahjakkaan kouluttajan ja valmentajan, Riikan, joka omassa yrityksessään pyrkii määrätietoisesti tekemään työelämästään sen näköistä kuin mitä hän itse haluaa. Hänelle työ ei ole vain tapa rahoittaa henkisesti rikasta vapaa-aikaa, vaan tuntuu, että kaikki mitä hän tekee, tarjoaa henkistä pääomaa myös hänelle kouluttajana.
Blogimaailma on Noorien lisäksi täynnä inspiroivia kirjoittajia. Olen jo aikaisemmin kertonut, että olen kovemman luokan fanityttö, jos puhe on Salamatkustaja-blogin Satu Rämöstä ja samaan kastiin voidaan laittaa myös Vuoden mutsi-kaksikon toinen osapuoli Katja Lahti. Kaikkia kolmea blogia ovat hyvä esimerkki siitä blogigenrestä, jota itse lukisin enemmänkin. Hyvin kirjoitettua tekstiä naisista työelämässä, ja kahdelle viimeiseksi mainitulle, vielä papukaijamerkki perheen ja työn yhteensovittamisen kuvaamisesta. Jos itse joskuskin tulen edes lähelle yhtä sujuvaksi kirjoittajaksi niin olen kovin tyytyväinen.
Onneksi itseään kuitenkin voi haastaa. Tänään vietin flunssaisen päivän opetellen kirjoittamista ilman inspiraatiota. Kirjoitan melko paljon tekstejä. Tämän blogin lisäksi iso osa työstäni on sähköpostilla tapahtuvaa ohjausta sekä koulutusmateriaalien, verkkosivujen ja verkkolehtijuttujen kirjoittamista. Ohjaus- ja koulutusmateriaaleissa olen käytännössä oman onneni nojassa, mutta viestintäteksteihin saan vetoapua onneksi viestinnästä. Kuitenkin haluaisin kehittyä kirjoittajana, koska koen, että mitä sujuva kirjoitustaito voi viedä minua urallani kohti niitä tehtäviä, jotka itselleni koen mielekkääksi.
Mahtavia inspiroivia naisia löytyy myös poliittisesta kentästä. Ihailen Emma Karin tapaa käyttää somea oman viestinsä välittämiseen ja Anni Sinnemäkeä nyt olen fanittanut jo 90-luvusta lähtien. Omalla tavallaan surullista kuitenkin on se, että omasta työnantajasektoristani uraidolinaisia ei liikaa löydy muualta kuin omasta ammatillisesta lokerostani. Ammattiyhdistyskenttä on sellainen all male panel, että välillä ihan jopa hävettää ja vaikka laajennettaisiin sukupuoliotantaa miehiinkin niin ei sieltä juuri uraidoleita löydy. Punasilmäiset sedät poplareissaan ovat monella tapaa lahjakkaita ja sinnikkäitä ihmisiä, mutta rehellisyyden nimissä vaikka heidän työtään arvostankin, koen, että ei heistä nyt minulle mitenkään uraidoliksi ole. Vähän pelottavaa itseasiassa ay-liikkeen kannalta, jos sieltä puuttuu 34-vuotiaalle naiselle samastuttavat toimijat. Politiikasta ja muista järjestöistä näitä toimijoita kun kuitenkin löytyy.
Mahtavia, inspiroivia tarinoita sensijaan löydän vanhalta alaltani tai no ainakin vanhaa alaa sivuavilta aloilta. CSI esittelee nyt naisten päivän kunniaksi ja vielä sen jälkeenkin aina 21.3. asti täydellisen yhtälön eli naisia, jotka työssään hyödyntävät laskennallisia menetelmiä. Näitä tämän tyylisiä uratarinoita kuulisin mielelläni muiltakin aloilta ja näiden sekä vastaavien lukeminen olisi varmaan parasta opinnonohjausta mitä oma urapolkuaan etsiville nuorille, tai no miksei meille aikuisillekin, voidaan tarjota.
Onko sinulla uraidoleita? Ovatko he sinun omalta sektoriltasi tai muuten vain kiinnostavia toimijoita? Vai pohditko ylipäätään mitään mihin urasi vie sinua mennessään?
Nojatuolimatka 