35

Täytän tänään 35 vuotta. Aika hyvän kuuloinen vuosiluku vaikka itse sanonkin. Sellainen määrä vuosia joihin jo mahtuu aika paljon elämää. No ja itseasiassa maailman muutosta. Kuten ilmeisesti pikkusiskonsa vanhenemisesta ikäkriisiä poteva veljeni totesi, että silloin kun synnyin niin Kekkonen oli edelleen presidenttinä. Ihan nyt kuitenkaan Kekkosen valtakauteen tässä ei tarvits palata, mutta katsotaan nyt taaksepäin vaikka vuoden verran.

Tajusin tässä omaa ikääntymistäni pohtiessani, että kuluneen vuoden aikana olen tehnyt elämästäni oikeastaan sen näköistä kuin mitä elämäni haluan olevan. Löysin opiskelun ilon ja paiskoin kasaan erityisammattitutkinnon ja liudan kursseja. Olen nauttinut valtavasti äitiydestä, lapseni on huipputyyppi jonka kanssa oleminen on valtavan hauskaa. Ja hauskaa on myös miehen kanssa. Olemme kuluneen vuoden aikana nauraneet enemmän kuin aikoihin. Meidän pienellä perheellä on oikeastaan todella kivaa. Että suurta ajattelijaa, Sinkkuelämään Charlottea, mukaillen: olen onnellinen joka päivä. En ehkä koko päivää aina, mutta joka päivä. 

Tänään istuin kahvilan kabinetissa ympärilläni naisia jotka itseasiassa viime vuosi myös toi ympärilleni ja yksi näistä naisista pohti, että olisi ehkä enemmänkin syytä soveltaa elämään Kon Maria. Jos joku asia ei tuota sinulle iloa tai ole tarpeellinen, niin heivaa se. Kuulostaa ehkä vähän julmalta, mutta lisäsi hyvinvointia. Pitkään velvollisuussyistä esim. toimin taloyhtiön hallituksessa ja otin kuraa vastaa, nyt ilmoitin ettei tuo onnistu enää. Ja osittain tämä myös tarkoittaa, että tietyt ihmiset on kumitettu elämässäni aika pieneen rooliin, koska huomasin, että kohtaamisista ei tuntutunut tulevan kuin pahaa mieltä. Kaikkea ikävää ei elämästä voi poistaa, mutta aika monessa asiassa on itse voinut päättää kuinka suuren painoarvon näille ihmisille antaa. Muutos on myös vapauttanut enemmän aikaa sille mistä tykkään. Perheelle, ystäville, opiskelulle, uusille kirjoille ja muille asioille jotka antavat enemmän kuin ottavat.

Edellinen vuosi nosti riman alkavalle vuodelle korkealle, mutta edellytykset toisella onnistuneelle vuodelle on käsissäni. Nuo minun omat hyvät tyypit ovat edelleen mainioita ja ainakin tähän asti äitiys on laji joka vain paranee vuosi vuodelta. Opiskeluinto ei ainakaan ole laantumassa ja työrintamallakin asiat tuntuvat kehittyvän kivaan suuntaan. Ja niin ystävienkin kanssa tehdään varmasti tänävuonna vielä isoja asioita ja pidetään hauskaa. Ja ehkä jopa vuoden päästä voin muistella, että tämä on vihdoin se vuosi kun saimma lattialistat paikoilleen asunnossamme.