Maailmassa ei ole viisivuotiaalle montaakaan pelottavampaa asiaa kuin mökin vintti.
Mökkimme ei varsinaisesti ole mökki. Talo on vanha hirsitalo, joka on 70-luvulla siirretty nykyiselle paikalleen ja isovanhempani muuttivat taloon jäätyään eläkkeelle maanviljelystä. Kaksi eläkeläistä ei juurikaan tilaa tarvinnut joten talon vintti jätettiin rakentamatta ja veljeni rakensi kymmenisen vuotta tilaan lattian ja siitä asti vintti on toiminut suvun suurena yhteisenä siskonpetinä.
Tila on kuitenkin edelleen keskeneräinen ja onhan se aikuisellekin aika pelottava paikka. Itsekään en siellä kovin mielelläni yksin nuku (paitsi kun olin huonounisen lapsen kanssa valvonut 10 kuukautta ja pääsin nukkumaan yksin vintille. Nukuin 12 tuntia välittämätä nastasta joka oli pystyssä sängyssä). Siksi lapsen mennessä nukkumaan tarvitaankin paikalle mörönsyötti.
Siellä puolihämärässä pitää valita huolella mitä aikoo lukea. Tai katsoa. Hyllystä löytyisi miehen yhdeksänkymmentäluvulla nauhottamat X-Filesit ja sängyn päädystä VHS-soitin. Niiden jälkeen tosin mörönsyötti voisi tarvita oman mörönsyötin.
Ensi kesän suurena tavoitteena olisikin tarttua noihin vintin mörköisiin nurkkiin, jotta pääsisimme nauttimaan kunnolla tuosta noin 60 neliön ”loftistamme”. Tämä isovanhempien eläkemökki kun tätä nykyä on majasija parhaimmillaan yhdeksälle hengelle niin olisi kivaa että tila myös olisi kunnolla käytössä.
Nojatuolimatka 