Viimeiset kaksi vuotta ranteessani on kulkenut joko rannekellon rinnalla aktiivisuusranneke tai kellon ja aktiivisuusmittarin yhdistelmä. Maanantaina kuitenkin tuosta yhdistelmästä loppui patteri ja työmatkalla ehdin pohtia, että tarvitsenko mittaria oikeasti.
Tulin tulokseen, että enköhän minä tuon Mondainen kanssa pärjää.
Kaksi vuotta aktiivisuusrannekkeen kanssa nimittäin opetti minulle aika paljon omasta arkisesta ahkeruudestani. Ja se opetti myös siitä, että osa mittareista antaa askelia helposti ja osa reilusti kitsaammin. Tosin sen kitsaammankin mittarin kanssa tiedän jo hyvin miten askelia tulee. Normaalina työpäivänä mittari näyttää yleensä noin 8000 askelta kun illalla menen nukkumaan. Kauppa-, kirjasto- tai lapsen harrastusreissu yleensä nostaa askelmäärän 10000 askeleeseen. Jos hyppään päiväkodin vieressä bussiin ja huristelen sillä junalle ja tulen myös takaisin junalla ja bussilla häviän askelmäärästä sellaiset 3000 askelta. Samoin jos en poistu työpäivän aikana lounalle tai kauppaan häviää askelmäärästä vähän reilut 1000 akselta. Palaveripäivinä akselia myös kertyy huonosti. Työmatkoilla taas askelia kertyy helpostikin. Eli tiedän oikeastaan hyvin mitkä ovat aktiivisuudessani ne asiat joista minun pitää pitää kiinni. Ja tiedän myös, että perusarkessa minun pitäisi työmatkojen lisäksi tehdä sellaienen vajaan puolentunnin kävely jos tahtoisin että askelmäärät viikon aikana pysyisivät yli 70000 askeleen.
Toisaalta askelmittari ei mittaa kaikkea aktiivisuutta. Päivä messuilla seisten ei mittarin mukaan ole mitään ja itseasiassa myöskin pyöräilyä mittari ei tunnista. Voin polkea 70 km pyöräretken ja seuraavana päivänä aktiivisuusmittari lähettää itkeviä hyömiöitä kännykkään koska mittarin mukaan olen lähinnä vain istunut paikallani. Tänään jo ranteessani olisi ollut aktiivisuusmittari olisi huominen päivä ollut taas itkuisen hymiön päivä. Etäpäivänä tallustelin ehkä kotinurkissa ja päiväkotimatkalla 1000 askelta ja toisen tonnin hakiessani pakettia postista. Kuitenkin päivä ei mennyt passiivisena vaan suositusten mukainen liikuntamäärä tuli täyteen kun fillaroin ystävien luokse iltateelle ja takaisin kotiin Keskuspuiston mäkisissä maastoissa.
Nojatuolimatka 